Kuuntele musiikkia ja nosta treeniesi energiatasoja

Kuuntele musiikkia ja nosta treeniesi energiatasoja

Ihmiset ovat nauttineet musiikista kautta aikojen. Arvellaan, että se on ollut tärkeä osa ihmisen arkea ihmiskunnan alkuajoista lähtien. Jo luolamiesten aikana ihmiset ovat viihdyttäneet toisiaan musisoimalla, joka on tuonut rankkaan ja vaaralliseen arkeen hetkellistä helpotusta. Arkeologisissa kaivauksissa on selvinnyt, että ensimmäisiä soittimia ovat olleet erilaiset huilut, joita on kaiverrettu eläinten luista ja puun osista. Toinen ikiaikainen soitin on varmasti rumpu, joita on ollut käytössä miltei maailman jokaisessa kolkassa. Myös Suomessa on ollut käytössä erilaisia rumpuja, joita on käytetty mm. uskonnollisissa seremonioissa.

Musiikkia on käytetty perinteisesti rentoutumiseen ja hiljentymiseen. Esimerkiksi muinaisen Egyptin ja Antiikin musiikkiperinne on ollut pääosin rauhoittavaa, joka näkyy sävellajeissa ja musiikin tempossa. Erityisesti Afrikassa on käytetty kuitenkin myös nopeatahtisempaa musiikkia, jonka tehtävänä on saada ihminen hurmoshenkiseen tilaan. Vielä tänäkin päivänä Länsi-Afrikassa löytyy erilaisia kulttuureja, joissa musiikin avulla otetaan yhteyttä henkimaailmaan. Musiikki antaa tällöin voimaa kuulijoille, ja se alkaa kuin itsestään liikuttaa ihmisen kehoa.

Musiikki saa aina ihmisen liikkeelle

Musiikki stimuloi tunnetusti liikettä ja tämän takia musiikkiin liittyy olennaisena osana myös tanssi. Musiikin voimalla on täysin tieteellinen syy, joka selittyy sillä, että musiikki aktivoi muun muassa pikkuaivojen hermostoja.

Pikkuaivot löytyvät aivokuoren takaosasta läheltä niskaa ja niiden tehtävänä on hallita ihmisen koordinaatiota ja liikkeen ajoitusta. Ne saavat tarvittavan hapen nikamavaltimoista. Pikkuaivot eivät itse aloita liikettä tai liikkeitä, vaan ne ainoastaan auttavat koordinoimisessa. Pikkuaivot ovat ikään kuin liikkeiden komentokeskus, joka sovittaa yhteen erilaisten lihasten toimintaa siten, että ne ovat tilanteeseen sopivia.

Tiede ei tarkalleen tiedä kuinka, mutta musiikki vaikuttaa myös pikkuaivojen toimintaan. Esimerkiksi halvaantuneille tai aivoinfarktin saaneille potilaille soitetaan usein hoidon aikana musiikkia, jonka katsotaan helpottavan kuntoutumista. Musiikki käytännössä auttaa aktivoimaan uusia alueita aivoissa, jolloin aivot pystyvät esimerkiksi mukautumaan uuteen tilanteeseen, jossa merkittävä osa potilaan aivosoluista on tuhoutunut. Tämä perustuu siihen, että musiikki auttaa kognitiivisten toimintojen palautumisessa.

Musiikkia saa ihmisen toimimaan

Musiikki saa ihmisen myös toimimaan antaen ihmiselle lisää energiaa fyysisessä toiminnassa. Tämä ei ole mitään uutta tietoa, vaan ihmiset ovat hyödyntäneet musiikkia näin aina. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi sodankäynti. Jo keskiajalla taistelukentällä on ollut myös soittajia, jotka ovat soittaneet erilaisia sävelmiä, jotka ovat saaneet soturit parempaan taistelukuntoon.

Monissa historiallisissa elokuvissa usein näkyy, kuinka sotilaiden marssiessa soitetaan taustalla rumpua. Myöhemmin modernit armeijat omaksuivat armeijoihinsa soittokunnat, joiden tarkoitus oli ei pelkästään tunnelman kohottaminen, vaan myös eräänlaisen taisteluhurmion esiin saaminen miehistössä. Tällainen musiikki on usein ollut kiivastahtista, sillä rauhallinen musiikki on saattanut ainoastaan vain väsyttää sotilaita, jolloin sotatoimista olisi tuskin tullut yhtään mitään.

Musiikin voiman ovat huomanneet myös urheilijat. Jo Antiikin ajoista saakka erilaisissa turnajaisissa on soitettu musiikkia taustalla, joka on kohottanut urheilijoiden suoritusta. Nykyään ei voida kuvitellakaan urheilukilpailuja, joissa ei soisi jonkinlainen musiikki joko suoritusten taustalla tai niiden loppumisen jälkeen.

Kuka tahansa voi parantaa musiikilla omaa suoritustaan

Ammattiurheilijat eivät ole ainoita, jotka hyödyntävät musiikkia tulostensa maksimoimisessa, vaan kuka tahansa voi hyötyä musiikista harjoittelun lomassa. Musiikki voi erityisesti auttaa nopeuden kasvattamisessa. Mitä nopeampi musiikki, sen suurempi vaikutus.

Musiikki auttaa myös voimaharjoittelussa. Tutkijat ovat saaneet selville, että musiikkia kuuntelevat harjoittelijat saavat enemmän räjähtävyyttä liikkeisiin, joka tukee voimaharjoittelua. Urheilu ei ole myöskään aina erityisen mukavaa ja erityisesti kuntosalilla käyminen tai lenkkeily voi tuntua erityisen vastenmieliseltä. Tämä johtunee siitä, että ihminen on perusluonteeltaan laiska ja välttää fyysistä rasitusta. Musiikki voi kuitenkin helpottaa harjoittelun aloittamisessa, sillä musiikki saa urheilun tuntumaan vähemmän vastenmieliseltä.

Musiikki saa kuulijansa myös hyvälle tuulelle. Fyysinen harjoittelu tuntuu aina paremmalta, kun taustalla soi mukaansatempaava ja energinen musiikki. Musiikki auttaa myös oman motivaation löytämisessä. Jos harjoittelu ei millään maita tai tekee mieli jo lopettaa, voi musiikki helposti antaa sitä ylimääräistä energiaa, joka auttaa repäisemään itsestään viimeisetkin mehut irti.

Millaista musiikkia kannattaa kuunnella?

Musiikkityypillä on varmasti vaikutusta siihen, mikä saa ihmisen liikkeelle. Kuten aiemmin todettu, rauhallinen ja seesteinen musiikki ei välttämättä sovi kaikkeen urheiluun. Monet kuntosali- ja voimaharjoittelijat saattavat helposti kuunnella heavy-rockia tai vaikkapa rockmusiikkia, joka auttaa purkamaan energiaa. Sen sijaan keskittymistä vaativa urheilu, kuten vaikkapa purjehtiminen tai tennis, voi vaatia rauhallisempaa tahtia. Luisteluun saattaa sopia huomattavasti paremmin klassinen musiikki kuin vaikkapa teknomusiikki. Tämä asia on toki ihmisestä itsestään riippuvainen, sillä myös musiikin suhteen makuja on monia. Joku ei voi sietää rap-musiikkia ja toinen ei kestä iskelmää.

Paras vinkki onkin, että harjoittelija valitsee aluksi omaa lempimusiikkia harjoittelunsa tueksi, ja katsoo, auttaako se häntä liikkumaan. Sen jälkeen voi sitten etsiä uutta musiikkia, joka sopii itselle vielä paremmin. Sellainen vinkki voi myös auttaa, että jos harjoittelijalla on mielessä oikein hyvä hittibiisi, joka saa hänen vauhtia, voi hän valjastaa kyseisen kappaleen käyttöönsä ainoastaan silloin, kun on urheilun aika.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top