Suomalaisten biisimuistot yksissä kansissa

Suomalaisten biisimuistot yksissä kansissa

Suomalaiset ovat musiikkia rakastavaa kansaa. Tästä kertoo jo lyhyen kesämme konsertit ja festivaalit, jotka keräävät vuosi vuodelta runsain määrin musiikin ystäviä yhteen hyräilemään lempikappaleidensa tahtiin. Musiikki on kansallemme yksilön ilo, sadepäivien ratto sekä kansallinen yhdistävä tekijä. Lisäksi oman kansamme tuottama musiikki ei tunne sukupolvien rajoja, vaan samoista biiseistä pitävät niin nuoret kuin vanhatkin.

Modernin musiikin tyylisuuntaukset rantautuivat Suomeen 1950-luvulla aiheuttaen varsinaisen musiikillisen vallankumouksen. Enää vallalla ei ollut 1920-luvulla suosituiksi nousseet jazz- ja iskelmämusiikki, vaan artistit alkoivat tehtailla muun muassa käännöskappaleita ulkomaisista rock-lauluista, mikä lopulta johti myös kotimaisen rockmusiikin syntyyn. Aikojen saatossa kansa onkin saanut nauttia monista upeista suomalaisista mestariteoksista, joista osa elää muistoissamme edelleen.

Suomalaisuus

Suomalaisuutta kuvaavat kappaleet ovat kautta historian saaneet lämpimän vastaanoton kansan keskuudessa. Vielä moni nykypäivän nuori tunnistaa varmasti Kari Tapion vuonna 1983 julkaiseman “Olen suomalainen” -kappaleen, joka on käännös italiankielisestä “L´italiano”-laulusta. Sanoitus käsittelee sisua ja alakuloisuutta melko melodramaattisella tavalla kuvastaen täten suomalaisena olemisen ydintä. Laulun syvempi sanoma onkin varmasti yksi syy sen jatkuvaan suosioon.

Toinen suomalaisuudesta kertova kappale, joka muodostui legendaksi jo syntyessään, on Eppu Normaali -yhtyeen vuonna 1982 julkaisema “Murheellisten laulujen maa”. Bändin keulahahmo Martti Syrjä on kommentoinut biisin sanoituksen olevan kollaasi suomalaisille ominaisesta synkistelyperinteestä, ja että kappaleen alkuperäinen tarkoitus oli olla parodia. Vastoin artistin suunnitelmia kansa ottikin laulun omakseen tehden siitä kuolemattoman kuvauksen suomalaisuudesta.

Joutsenlaulu

Suomen tunnetuin biisi lienee Yö-yhtyeen Joutsenlaulu, joka näki päivänvalon vuonna 1984. Laulun idean taustalla on säveltäjä Jussi Hakulisen mukaan hänen liki 80-vuotias tätinsä, joka jäi yksin miehensä kuoltua. Kyseessä on surumielinen ja vaikuttava kappale, joka kiteyttää suomalaisen melankolian. Biisin nimi pohjautuu antiikin uskomukseen, jonka mukaan joutsen laulaa vain kerran elämässään – hetkeä ennen kuolemaansa.

Kansainväliset voitot yhdistävät

Jokainen suomalainen muistaa varmasti myös maamme jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen kultamitalit. Puhuttaessa vuoden 1995 kisoista kappale “Den glider in” on ensimmäinen asia, joka juolahtaa monen mieleen. Muita tunnettuja kisabiisejä, jotka ovat jääneet elämään, ovat muun muassa A-tyypin “Ihanaa Leijonat ihanaa” vuodelta 1999 sekä Pojun “Poika saunoo” vuodelta 2011. Näitä lauluja lauletaan useissa jääkiekon kotikatsomoissa maassamme edelleen.

Kun suomalaiset menestyvät maailmalla, on heillä koko kansan tuki takanaan. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä monelle on se, kun Lordi voitti Eurovision-laulukilpailun vuonna 2006 kappaleellaan “Hard Rock Hallelujah”. Tuolloin hallelujaa hoilasivat niin vauvat kuin vaaritkin ja ilo oli ennen kokematonta. Lordin ennätyksellinen pistesaalis kohotti kansallista itsetuntoa, ja itse laulu ei kansaltamme unohdu koskaan.

Kotimaiset suurmenestyjät

Sen lisäksi, että suomalaiset tekevät musiikkia suomalaisille, löytyy maastamme useita yhtyeitä, jotka ovat luoneet uraa myös kansainvälisellä tasolla. 1990-luvun yksi suuri menestyjä oli HIM. Heidän tunnetuin kappaleensa “Join me in Death” oli suuri hitti, jota moni nykyajan nuori vielä kuuntelee. Nimensä vastaisesti biisissä ei ole yhtyeen keulahahmo Ville Valon mukaan kyse kuolemasta, vaan rakkaudesta.

Muita kansainvälistä suosiota nauttineita suomalaishittejä ovat esimerkiksi Sunrisen Avenuen “Fairytale Gone Bad” sekä Nightwishin “Sleeping Sun”. Ensimmäisiä suomalaismenestyjiä maailmalla lienevät kuitenkin Hurriganes- ja Hanoi Rocks -yhtyeet. Hurriganesin tuotannosta suurin hitti “Get on” soi radiokanavilla yhä tänä päivänä ja Hanoi Rocksin “Tragedy” sekä “Don´t You Ever Leave Me” ovat niin ikään lähes kaikille suomalaisille tuttuja.

Ikivihreät kesäbiisit

Kun suomalainen virittäytyy kesätunnelmaan, ottaa hän avukseen monesti ikivihreitä kappaleita, jotka muistuttavat nuoruuden idyllisistä kesälomista. Yksi tällainen on ehdottomasti Popeda-yhtyeen vuonna 1985 julkaistu “Pitkä kuuma kesä”, josta on vuosikymmenien aikana muodostunut suomalaista kesätunnelmaa kuvaava klassikko. Biisin ikonisuudesta kertoo myös se, että suosittu Metallica-yhtye päätti harjoitella ja esittää sen Hämeenlinnan konsertissaan kesällä 2019.

Muita suomalaisten kesämuistoihin liitettäviä kappaleita ovat muun muassa Maaret Hurmerinnan tunnelmallinen “Jäätelökesä”, joka valloitti kansan sydämet ensimmäisen kerran jo vuonna 1978. Myös Rauli Badding Somerjoen “Paratiisi” on osua kuvaus suomalaisesta kesäunelmasta. Kappale näki päivänvalon vuonna 1973 ja on siitä lähtien ollut useana vuonna maamme soitetuin kappale niin mediasoitossa kuin elävän musiikin tapahtumissakin.

Lapin kesä kiteyttää Suomen luonnon ja identiteetin yhteen lauluun

Yksi ikimuistoisimmista suomalaisista lauluista on Vesa-Matti Loirin esittämä “Lapin kesä”. Kappale on alkuperältään Eino Leinon vuonna 1902 julkaisema runo, johon Kaj Chydenius teki sävellyksen vuonna 1966. Sanoitus on surumielinen ja käsittelee sekä suomalaisten identiteettiä kansana että raskasta pitkää talvea, jolloin kaikki pysähtyy. Vuosien saatossa laulun ovat levyttäneet monet muutkin artistit, kuten esimerkiksi Kristian Meurman.

Ikääntymiseen liittyvät suosikkikappaleet

Suomalaiset noudattavat vahvasti musiikkiperinteitä myös erilaisissa juhlissa ja esimerkiksi jotkin ikääntymistä kuvaavat sanoitukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa syntymäpäivien juhlinnassa. Lähes jokainen 30 vuoden iän saavuttanut suomalainen on joko kuullut, tai laitettu ystävien toimesta itse laulamaan, Frederikin vuonna 1980 julkaistun “Kolmekymppinen”-biisin. Kappale kuvaa nuoruudesta aikuisuuteen siirtymistä, raskaista ajoista selviämistä sekä sinisilmäisyyden päättymistä 30 ikävuoden kynnyksellä.

Erityisesti naispuoliset suomalaiset pitävät tunnuslaulunaan Paula Koivuniemen nimikkobiisiksi muodostunutta “Aikuinen nainen” -käännösiskelmää, joka käsittelee vahvan ja itsenäisen naisen itsevarmaa asennoitumista rakkauteen. Suomenkielinen versio levytettiin vuonna 1982 ja sen alkuperä oli italiankielinen kappale nimeltään “Maledetta Primavera”. Biisi on erikoisen suosittu karaokeravintoloissa ja sen onkin tutkittu olevan toiseksi suosituin suomenkielinen karaokelaulu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top